2. lokakuuta 2018

Lokakuu - ja taas kuollut kauris


Käväisin viime viikolla manterella. No mitäs minä pakkasin? 

Legginsit, pohkeeseen ulottuvat leveälahkeiset hellehousuni ja maailman ohuimmasta kankaasta olevat lökäilyhousuni. Ja onneksi yhdet ihan oikeat housut. Niillä menin koko reissuni pääasiassa. Onneksi sentään oli pipo mukana. Käsineitä ei. Eikä mitään paksumpaa paitaa. Eikä sadetta kestäviä varustuksia. 
Olisikohan aika ymmärtää että kesä meni jo. Syksy tuli. 

Tänään aamulla koululainen palasi koulumatkaltaan takaisin kotiin. Oli taas löytänyt puoliksi vielä-elossa-olevan kauriin tienpenkalta. Oli ymmärtänyt, että se pitäisi tappaa, ei sen ohi vaan saa kulkea. Voisikohan ne autoilijat, jotka näihin törmäilevät ymmärtää saman kuin kymmenvuotiaani. Ei niitä vain jätetä kuolemaan itsekseen. Kesällähän tämä episodi jo käytiinkin kertaalleen läpi. Syksyn kunniaksi uudestaan. 

Tänään sitten onkin taas ollut se päivä kun olen kuljettanut balettitunnille ja sieltä heti toista rumputunnille ja sitten takaisin balettitunnille, että voi kuljettaa klarinettitunnille ja sieltä sitten sitä rumpalia vielä jalkapallotreeneihin. Nyt minäkin sitten olen virallisesti se laidalla seisova "futismutsi". Tähän asti mies on vienyt. Tänään ei päässyt, niin minä vein kaksi innokasta pelaajaa. Katselin hetken, ja sitten lähdin metsäkävelylle. Löysin kesän (lähes ekat) mustikatkin. Harmi vaan kun ei ollut astiaa mihin kerätä. Mutta söin ja nautin. Ja tulin takaisin sinne kentän laidalle. Ja sitten lähdettiin kotiin ja laitettiin yöpuvut päälle. Ja nukutin. Ja nukahdin lähes itsekin. Ja sitten taas tyypilliseen tapaani piristyin yhdeksältä illalla. Päätin viimeistellä erään artikkelin ja nyt sitten vielä silmät ummessa kirjoitan tätä. 

Mutta ai että on ihanaa, kun on syksy ja lokakuu ja kaikki ne värit puissa. Rakastan syksyä. Kuuluukos syksy sinun inhokkeihin vai suosikkeihin?




Vantaan syksyä ja mun värimaailmaa. Legginsit on Färsaarilta, ja punainen neule EI OLE PAKSU vaan tosi ohut. Ehkä pikkasen verran liian ohutta vaatekertaa näihin säihin. Mutta muutenkin mä aina vältän liian paksujen vaatteiden käyttöä heti syksystä. Mitäs jos talvella onkin 30 pakkasta, milläs sitä sitten tarkenee jos jo 8 plussasella kulki toppavaatteissa? Niin, palella kannattaa siis jo syksyllä tämän mun logiikan mukaan. Heh. Muita samanlaisesti ajattelevia?

2 kommenttia:

  1. Syksy ja kevät ovat kyllä sellaisia vuodenaikoja ettei aina ole helppo tietää mitä ja kuinka paljon vaatteita päälleen laittaa. Tai koska vaihtaisi talvirenkaat.
    Kiireisiä ovat äitien illat nykyään kun lapsia pitää kuskata sinne tänne. Teillä ei taida olla edes isovanhempiakaan täällä auttamssa tarvittaessa. Mekin välillä haetaan tai viedään lapsenlapsia harrastuksiin ja joskus päiväkotiin ja kouluun.
    Oletko muuten tutustunut uuteen blogiini jo? Vanhaa en enää päivitä vaan kaikki kirjoitukseni tulevat uuteen, joten kannattaa poistaa blogiluettelosta vanha ja lisätä sinne uusi niin saat tiedon kun uusi postaus tulee.
    Mukavaa viikon jatkoa sinulle <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No juuri se, kun ei ole mitään varsinaisia apujoukkoja täällä. Äitini on jo niin iäkäs ja sairastelee mantereen puolella, että olen häntä käynyt auttelemassa ja miehen perhe oli yhden viikonlopun alkukuusta, niin pääsimme kyllä hääpäivän kunniaksi kahdestaan treffeille.

      Ja hyvä kun sanoit uudesta blogista! Huomasin, että olet lopettanut, mutta onneksi kävit ilmoittamassa uudesta! Käyn tsekkaamassa. Ollut niin kiirettä monen asian tähden että en ole pariin viikkoon mitään blogeja edes ehtinyt lukea.

      Ihanaa viikonloppu! <3

      Poista