30. heinäkuuta 2018

Uskokaa tai älkää - puutarhapostaus!


Tän tekstin voisi aloittaa vaikkapa kertomalla kuinka keväällä muutettiin uuteen kotiin ja sitten on koko kevät ja kesä seurattu mitä kaikkea sieltä mullan alta alkaa ilmestymään (siis kasveja ja kukkia). Tai että kun olin lapsi ja nuori niin äitini kovasti yritti kertoa puutarhastaan ja koska itseäni ei sitten vähempää voinut asia kiinnostaa niin en käytännössä tiedä mitään kukista tai muista puutarhan kasveista. Ja sehän harmittaa. Mutta hyötykasveja olen myös kaupungissa viljellyt pienimuotoisesti. Tai voisinhan minä tämän aloittaa myös kertomalla juuri siitä, että kun keväällä muutettiin niin muutaman istutuslaatikon sain aikaiseksi kaiken muun muuttotouhun ohella värkättyä kasvukuntoon ja niistä on nyt sitten jo päästy maistelemaankin. Mutta perunan kasvatus jäi ensi vuoteen. 


Mutta ehkä vain aloitan tämän toteamalla että kuivuudesta huolimatta olen jonkun verran niitä marjapuskia kastellut ja hyötykasveja sitäkin enemmän (kuivuudesta kirjoitin täällä ja täällä), ja koska olimme viikko sitten suuntaamassa mieheni suvun mökille Etelä-Ruotsiin, oli kova kiire poimia marjat talteen. Olivat siis jo kypsiä. Mitä ei ole kyllä minun aikuisiälläni koskaan (eikä lapsuuden pakkopoiminnoissa) tapahtunut, että heinäkuun puolivälin jälkeen marjat olisivat jo kypsiä. No, nyt mustat ja punaiset viinimarjat sekä karviaiset odottavat pakkasessa seuraavia kohtaloitaan; mehustus, hilloaminen tai marmeladin keittely, smoothiet ja kiisselit. Myös louhisaaren juoman kakkosannos on pakkasessa odottamassa nauttijoitaan. Suosittelen tätä ihanan virkistävää juomaa!

Salaatteja on syöty, mansikoita tarjoiltiin linnuille ja pienimuotoisesti perheväelle (mikä tunne syödä ihkaomia mansikoita ekaa kertaa!!), porkkanat kasvavat, sipuleita on jo sekä käytetty että edelleen kasvatellaan ja yrteistäkin on nautittu. Kurkut onnistuin tappamaan joko rankan kuljetuksen tai liiallisen lannoituksen avustuksella. Tomaatit istutin siinä vaiheessa kun istutuslaatikoista kaksi ensimmäistä oli täynnä ja toiset kaksi vielä kaupanhyllyssä. Istutin ne siis kaupan kestokassiin ja seinän viereen; siihen paistaa hyvin aurinko ja saavat vähän tuulensuojaa. Kun lähdimme viime viikolla Ruotsiin, niin muutama alku oli tuloillaan. Osasin ilmeisesti  laittaa naapurista saatua hevosenlantaa sopivassa suhteessa tällä kertaa. Ai niin, chilinkin luulin tappaneeni sillä lannoituksella. Sinnittelee vielä mokoma. Ja pinaattia toivon pääseväni nauttimaan kun pääsemme kotiin. Naapurinpoika on laitettu kastelumieheksi, muutenhan kaikki kuivuisi pystyyn. 



Mutta nyt kuvat kertokoot puolestaan. 

Ei kun vielä viime viikon tuotoksista; loihdin nimittäin kiisselistä oikein näyttävän (ainakin omasta mielestäni) jälkiruoan. Suurin osa siis punaista viinimarjaa, mutta joukossa myös annos mustia sekä karviaisia. Koristeena kookoshiutaleita ja sitruunamelissaa. 
Mitäs ootte mieltä, toimiiko?











2 kommenttia:

  1. Hienolta näyttää ja ihanaa satoa, on kyllä kiva saada kesäherkkuja omalta pihalta! Tuo jälkiruoka näytti oikein hyvältä..nam:) Mukavaa alkanutta elokuuta♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon!
      Ja ihanaa elokuun jatkoa, vihdoinki kirjoitusarjessa jälleen myös kiinni :)

      Poista